Munuaiset huolehtivat nestetasapainosta

munuaiset
Munuaiset. Kuva Shutterstock.

Tiesitkö, että vuorokauden aikana munuaiset voivat päästää lävitseen jopa 1500 litraa verta? Alkuvirtsa syntyy, kun veren plasmaa suodattuu verisuonen seinämän lävitse pienissä hiussuonikeräsissä. Alkuvirtsaa voi päivässä syntyä jopa 180 litraa. Kuinka munuaiset toimivat?

Munuaisten tehtävä on huolehtia nestetasapainosta sekä elimistön happo-emästasapainosta. Tämän lisäksi munuaisten kautta virtsaan saadaan eritettyä tiettyjä aineita, kuten vaikkapa ureaa ja virtsahappoa, selvittää professori Olli J. Heinonen Turun yliopistosta.

– Munuaisvaltimot tuovat verta molempiin munuaisiin. Vuorokauden aikana munuaisten läpi voi virrata 1500 litraa verta.

Erinomaisen hienoilla säätelyjärjestelmillä munuainen ottaa osan nesteestä takaisin, ja näin varsinaista virtsaa syntyykin vain muutamia litroja päivässä. Heinonen kertoo, että alkuvirtsasta 99 prosenttia palautuu takaisin verenkiertoon

– Eikä tässä vielä kaikki. Nerokkailla tavoilla munuainen lisää tai vähentää nesteen määrää virtsassa. Munuaiset myös voivat lisätä tai vähentää suolojen erittymistä virtsaan, ja säädellä tällä tavalla nestetasapainon lisäksi elimistön elektrolyyttitasapainoa.

Mitä munuaisissa tapahtuu pitkässä kestävyyssuorituksessa?

Pitkän kestävyyssuorituksen aikana, etenkin kuumassa, verenvirtaus ohjautuu työskenteleviin lihaksiin ja iholle hikoilua varten. Samalla verenvirtaus munuaisiin vähenee.

– Koska hikoilussa menetetään nestettä, munuaisten tehtävänä on vähentää virtsaneritystä ja säästää nestettä suorituksen aikana tärkeämpiin tehtäviin. Lisäksi munuaiset osallistuvat pitkässä suorituksessa elektrolyyttitasapainon vakauttamiseen.

Virtsarakon tähystystutkimuksilla on todettu, että pitkän ja rankan kestävyyssuorituksen aikainen virtsarakon edestakainen heiluva liike voi ärsyttää rakon takaseinän ja pohjan limakalvoa. Näin virtsan mukana voi olla verta.

–  Veri tulee siis virtsarakosta, ei munuaisista. Jos virtsassa näkyy verta, on syytä käydä lääkärin tarkastuksessa, Heinonen selvittää.

Munuaisten keskeinen tehtävä on huolehtia nestetasapainosta ja elektrolyyttitasapainosta.

– Liikunnan aikaisessa nestehukassa munuaiset pyrkivät vähentämään virtsanerityksen määrää ja tekemään virtsasta mahdollisimman väkevää.

Miten paljon nestettä tulisi juoda?

Liikuntasuoritukseen valmistautuessa ja sen aikana on tärkeää juoda sopivasti. Kestävyyslajeissa tankkaamisen voi aloittaa jo pari päivää ennen varsinaista suoritusta. Ylimääräinen neste poistuu kyllä virtsan mukana, Heinonen muistuttaa.

– Kovan suorituksen aikana olisi hyvä nauttia nestettä 20–30 minuutin välein muutama desi. Alle tunnin suorituksen aikana ei tarvita ylimääräistä nestettä.

Suorituksen jälkeen nestevarasto täytetään tavalliseen tapaan juomalla.

– Munuaiset sinänsä ovat niin älykkään nestetasapainon säätelijät, että mitään erityisiä nestekikkailuja ei tarvita. Kuumalla kelillä nestettä tarvitaan hieman tavallista enemmän, koska hien mukana menetetään nestettä.

Voivatko munuaiset vaurioitua urheillessa?

Liikunta ja urheilu ovat osa ihmisen normaalia elämää – siitä munuaiset pitävät.

–  Munuainen voi toki vaurioitua, jos siihen kohdistuu erittäin voimakas ja suora isku, Heinonen tarkentaa.

Näin voi käydä, jos putoaa selälleen voimalla ja korkealta.

– Jos putoaa ratsun selästä selälleen maahan tai suuri lumilauta- tai temppusuksihyppy epäonnistuu rinteessä. Vaurio voi syntyä myös esimerkiksi moottoripyörällä kaatuessa.

Munuaisia voi kuitenkin suojata myös lajeissa, joissa voimakas isku on mahdollinen.

– Monen lajin varusteisiin kuuluu selkään asetettava suoja, joka on tarkoitettu estämään voimakkaan iskun haittoja, Heinonen päättää.